Geshe Rabten Rinpoche

Pikkulapsesta saakka tapasin punaruskea-asuisia munkkeja, jotka olivat palaneet luostareista Lhasan läheltä. Arvostin heitä suuresti. Vierailin myös toisinaan alueemme suuressa luostarissa, missä katselin munkkien väittelyä ihaillen heitä. Noin 15-vuotiaana aloin huomata, kuinka yksinkertaista, puhdasta ja tehokasta heidän elämänsä oli. Vertailin tätä omaan perheemme arkeen moninaisine vaativine ja loppumattomine tehtävineen. Päteväksi munkiksi läheisessä Dhargye-luostarissa hyväksymiseksi oli opiskeltava ja harjoitettava mieltä buddhadharmassa jossain kolmesta suuresta luostariyliopistosta Lhasan lähellä. Tavoitteena tulla sellaiseksi munkiksi Dhargye-luostarissa päätin mennä yhteen näistä luostariyliopistoista, mutta minulla ei mutten aikonut tulla korkeasti oppineeksi dharmassa.

Ote Geshe Rabtenin omaelämänkerrasta “Tiibetiläisen munkin elämä”. Edition Rabten.

Geshe Rabten lähti 18-vuotiaana kolmen kuukauden matkalle synnyinseudultaan Khamista Tiibetin itäisestä maakunnasta Keski-Tiibetiin, missä hänestä tuli munkki Seran luostariyliopistossa. Pian opettajat ja oppilaat huomasivat hänen suurenmoiset luonteenpiirteensä. Opiskelussa ja meditaatiossa hän koki uskomattomia vaikeuksia. Niinpä opettajat ja oppilaat kutsuivat häntä ’Milarepaksi’. Selkeässä ja täsmällisessä väittelytavassa häntä verrattiin suureen buddhalaiseen loogikko Dharmakīrtiin. Parikymmentä vuotta opiskeltuaan hän läpäisi geshe-tutkinnon kolmesta suuresta luostarista saapuneiden munkkien edessä. Hän sai korkeimman arvon ’Geshe Lharampa’. Tämä on ylin kunnianosoitus, jonka tutkintolautakunta ja Hänen Pyhyytensä Dalai lama myöntävät.

Vuonna 1964 Geshe Rabten valittiin Hänen Pyhyytensä Dalai laman filosofiseksi avustajaksi, jonka tehtävä oli avustaa Hänen Pyhyyttään hänen kummankin opettajansa opetustilaisuuksissa ja väitellä Hänen Pyhyytensä kanssa filosofisista aiheista.

Vuonna 1969 Dalai lama lähetti ensimmäiset länsimaiset oppilaat Geshen luokse. Myöhemmin länsimaisten oppilaiden määrän lisäännyttyä hän pyysi Gesheä muuttamaan Sveitsin tiibetiläiseen luostariin Rikonissa, ja ryhtymään luostarin apotiksi ja levittämään dharmaa. Tuolloin Geshellä oli monta tiibetiläistä oppilasta Intian suurissa luostariyliopistoissa ja hänen juuriopettajansa Kyabje Trijang Rinpoche oli tulossa vanhaksi, ja koska Geshe ei ollut kiinnostanut lännen vauraus ja hyvinvointi, hän jäi mieluummin Intiaan. Vasta hänen mestarin sanottua, että hänen opetuksensa olisivat suureksi siunaukseksi länsimaalaisille, Geshe suostui lähtemään.

Geshe oli ensimmäinen tiibetiläinen buddhalaismestari, joka esitteli lännessä kokonaan Vinayana-perinteen ja buddhalaisuuden viiden pääaiheen opiskelun lännessä. Geshestä tuli ’tienavaaja’ buddhalaisuuden täydellisille ja monimutkaisille opetuksille lännessä.. Monet nykyisin lännessä tunnetut mestarit olivat Geshen oppilaita, nimittäin Gonsar Rinpoche, Sherpa Rinpoche, Tomthog Rinpoche, Zopa Rinpoche, Lama Yeshe, Geshe Penpa, Geshe Tenzin Gonpo, Geshe Thupten Ngawang, Geshe Thubten Trinley jne.

Geshe kykeni monia paremmin esittämään Buddhan ajatusten ytimen läheisesti kuulijoille. Jokainen niin lännessä kuin idässä hänen sanojaan seurannut tunsi kaiken epäselvyyden häviävän mielestä ja tilalle alkavan levitä selkeyttä ja tyyneyttä,. riippumatta siitä, oliko kuulija lännestä tai idästä. Hänen esimerkkinsä rohkaisi ihmisiä omaksumaan vilpittömän toimintatavan. Mitä hyvänsä hän selitti, oppilas tunsi kuulevansa kuvauksen menneisyydestä, tulevaisuudesta tai kuulla syvimpiä salaisuuksia, kuin nuo kaikki olisivat Geshen hallussa.

Geshe perusti Rabten Choeling–keskuksen (alkuaan Tharpa Choeling) tiibetiläisiä korkeampia opintoja varten Genevejärvelle luona, Hampurin tiibetiläisen keskuksen, Tashi Rabtenin Letzehofiin, Puntsog Rabtenin Müncheniin ja Gephel Lingin Milanoon.