Johdatus Buddhalaisuuteen

Johdatus Buddhalaisuuteen

Geshe Rabten Rinpoche

Buddhalaisuus ei ole outo perimätieto joistakin vieraista maista, ei menetelmä paeta omia velvollisuuksiaan, eikä myöskään kokoelma kuivia sanoja kirjoissa ja kirjastoissa. Vaikka tällaiset mielipiteet ovat laajalti yleisiä tänä päivänä, ne eivät vastaa sitä mitä buddhalaisuus todella on. Yrittäkäämme selvittää (voittaa) tämä väärinkäsitys.

Perustavoitteet

Tämän maailman kaikki olennot, ihmiset tai eläimet, pyrkivät aina saavuttamaan samat tavoitteet: oivaltamaan onnellisuuden ja poistamaan kärsimyksen. Tavallisesti pidämme omiamme ja muiden toimintoja itsestään selvänä, joten emme edes tule tietoiseksi tästä tosiasiasta. Vaikka pyrimme koko elämämme saavuttamaan nämä tavoitteet, vaikuttaa siltä, että emme koskaan täysin saavuttaisi niitä. Tavoittelemamme todellinen kestävä onni näyttää aina karttavan meitä; sen sijaan tajuntamme syvyyksiin näyttää jäävän pysyvä kärsimys. Tavoitteemme toteuttamisessa rakennamme katuja, kouluja, sairaaloita jne. Tämä antaa meille tilapäisen tyydytyksen, mutta se ei voi poistaa fyysisen ja mentaalisen kärsimyksen juuria. Päinvastoin – näemme, että jatkuvan mentaalisen levottomuuden lisääntymisen teknologian kasvun seurauksena. Miksi näin on huolimatta kaikista valtavista ponnistuksistamme? Onko se osoitus siitä, että yrityksemme eivät ole tehty oikealla tavalla?

Syy

Yleensä pidämme ulkoisia olosuhteita syinä ongelmiimme ja siitä syystä yritämme vaikuttaa niihin ja voittaa ne. Kukaan ei tietenkään kiellä ulkoisten olosuhteiden vaikuttavan elämäämme ja aiheuttavan meille kärsimystä. Mutta kerran tunnistettuamme ongelmiemme juurten olevan syvällä tietoisuudessamme ja ulkoisen tilanteen olevan vain avustava olosuhde, tajuamme, että muutokset ulkoisessa olosuhteessa ei koskaan johda tyydyttävään ratkaisuun. Mutta mikä meissä aiheuttaa pysyvän kärsimyksen? Se on itsekkyys ja piittaamattomuus muista. Tämä on syynä kaikkiin selkkauksiin, valtioiden välisiin sotiin, perhekiistoihin ja jopa hyönteisten välisiin taisteluihin. Ilman itsen vaalimista ei olisi mitään näistä ongelmista. Henkilö, joka ajatuksissaan näkee itsensä henkilönä, jonka koko keho on täynnä haavoja, toteaa haavojen aina aiheuttavan epämukavan olon. Samalla tavalla emme tule koskaan olemaan onnellisia niin kauan kun itsekkyys hallitsee. Jopa miellyttävissä tilanteissa ahneus johonkin tulee erottamaan meidät pysyvään onnellisuuteen ja mielenrauhaan.

Parannuskeino

Jos itsekkyys vähenee, vihan ja ahneuden voima heikkenee. Mitä enemmän näin tapahtuu, sitä enemmän lisääntyy tyytyväisyytemme ja rakkautemme kaikkia kohtaan. Mutta miten voimme löytää keinot joilla aikaansaada tällainen muutos tajunnassamme? Ne voidaan löytää Buddhan opetuksissa. Näin ollen Buddhan näyttämä polku on äärimmäisen kallisarvoinen kaikille niille jotka vilpittömästi etsivät onnellisuutta – olivat he buddhalaisia tai eivät – ja siksi buddhalaisuus on yksinomaan ymmärrettävä keinona voittaa mentaalinen kärsimys ja toteuttaa omaa ja muiden hyvinvointia.

Tulos

Tiedämme kuinka paljon arvostamme muilta saatua hyvää kohtelua. Niinpä meidän tulisi ymmärtää muiden samalla tavalla arvostavan meidän antamaa hyvää kohtelua. Kun rakkaus muita kohtaan vahvistuu niin itsekeskeisyys, viha ja ahneus häviävät. Voimme kokea iloa, rauhaa ja onnellisuutta muiden kokiessa samaa. Kaikki kiistat ihmisten välillä, jopa valtioiden väliset selkkaukset ratkaistaan, niin pian kuin itsekkyys korvataan rakkaudella muihin. Tästä syystä lähimmäisenrakkaus on lähtökohta yksilölliseen ja yleiseen hyvinvointiin, sekä maallisessa että uskonnollisessa merkityksessä. Tämän oivaltaminen on keskeinen kohta buddhalaisuuden harjoittamisessa. Paras tapa auttaa muita on antaa heille mahdollisuus vapauttaa oma mielensä itsen vaalimisesta ja kehittää rakkautta muita kohtaan.

© 17.07.24 Rabten Choeling • EditorialData protection